15.3.2013

Jokaiselle koittaa kerran hetki, jolloin on viimeisten sanojen aika. Tuo hetki ei erottele ihmisiä eri asemaan millään perusteella. Ei ole väliä, mihin uskoo tai on uskomatta. Viimeiset hetket koittavat jokaiselle. Tämä on karu aloitus tekstille, mutta jokainen sana on niin totta kuin olen tässä mitään kirjoittamassa.

Olemme tutustuneet hyvin pieneltä osalta kuningas Daavidin elämään. Nyt näemme pienen välähdyksen siitä, miten Jumalan mielen mukainen kuningas lähestyi elämänsä pakollista päätepistettä. Tervetuloa mukaan jälleen pienelle tutkimusmatkalle!

2. Sam. 23:2-4 on niin hienoa tekstiä, että se on kirjoitettava tähän: ”Herran Henki on puhunut minulle, ja hänen sanansa on minun kielelläni; Israelin Jumala on sanonut, Israelin kallio on puhunut minulle: ’Joka hallitsee ihmisiä vanhurskaasti, joka hallitsee Jumalan pelossa, hän on niinkuin huomenhohde auringon noustessa pilvettömänä aamuna, kun maa kirkkaassa valossa vihannoi sateen jälkeen.’”

On ihmeellistä Jumalan armoa, että Hänen Henkensä puhuu ihmissydämelle. Vaikka se joskus kirvelee ja polttaa ylimääräistä pois, on aina hyvä tilanne, kun Jumalan Henki puhuu. Ihmiselle voi käydä kuin kuningas Herodekselle pääsiäisen tapahtumien aikaan. Herodeksella oli asiaa Jeesukselle, mutta Jeesus oli vaiti. Jumalan aika oli mennyt ohitse, ja Herodeksen elämän loppu oli järkyttävä.

Jos Jumalan Sana on ihmisen kielellä, se on merkki siitä, että Sana on saanut sijaa myös sydämessä. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Se on karu, mutta ehdottoman tarkka mittari, jota on vaikea pettää ja huijata. Jos Jumalan Sana saa sijaa ihmisen sydämessä, se armotta vaikuttaa siihen, mitä ihminen puhuu ja mitä ei puhu.

Tämä Daavidin lausahdus näki sekä menneen että tulevan. Israelin kallio on suora viittaus Jeesukseen, josta Daavid on edelleen esikuva. Paavali opettaa erämaavaelluksen vaiheista kirjeessään korinttolaisille, että ”kallio, joka heitä seurasi, on Kristus”. Daavid puhuu psalmeissansa hyvin paljon kalliosta.  

Englanninkielinen New King James Version sanoo, että joka hallitsee ihmisiä, hänen on pakko olla reilu ja hänen on hallittava Jumalan pelossa. Tässä on ohjetta vielä 2010-luvun valtiomiehillekin, Jumalan pelko ja oikeudenmukaisuus tuo siunauksen niin yksilöihmisille kuin kansakunnallekin. Synti on kansakunnan häpeä, siitä ei päästä ylitse, vaikka miten haluttaisiin. Muista, ystävä rakas, että Jumala on kaikissa toimissaan äärettömän vanhurskas.

Vanha Testamentti on mielenkiintoinen kirjasto, sillä sen kirjoituksissa on niin monta eri tasoa. On sanoma ajalle, mistä milloinkin on kyse mutta on myös ennustusta tulevasta. Tästä kohdasta on viittaus Jesajan kirjan lukuun 11, jonka aiheena on Messias-kuningas ja Hänen valtakuntansa.

Ihmisen elämässä aina joku hallitsee. Osa ihmisistä luulee itse hallitsevansa, mutta niin vaan elämän rajallisuus kohtaa kaikkia. Väkisinkin elämän aikana huomaa, että asiat ja tilanteet ovat sittenkin korkeammassa kädessä. Karu totuus on, että ellei elämääsi saa hallita itse Taivaan Jumala, sitä hallitsee sielunvihollinen. Välimuotoja ei ole, sielunvihollinen vain voi käyttää hyvin monia erilaisia keinoja hallitessaan elämää. Suurta on olla Jumalan lapsi, Jeesuksen veren kautta synnistä puhdistettu ja matkalla taivaaseen! Se on tarjolla tänäänkin.

Daavid kuvaa erittäin kauniisti Jumalan hallintavaltaa elämässänsä: se on kuin huomenhohde pilvettömänä aamuna, kun maa vihannoi kirkkaassa valossa sateen jälkeen. En ole ollut mikään metsässä samoilija. Joskus elämässäni olen silti ollut yötä syrjässä tasoitetulta tieltä syrjässä metsän puolella. Tiedän, miltä kesäaamu näyttää auringon paisteessa sateisen yön jälkeen. Siinä on mielestäni hyvä vertauskuva Jumalan armoon.

Sananlaskujen kirjassa Daavidin poika, Salomo, kirjoittaa näin neljännen luvun jakeessa kahdeksantoista: ”Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.”. Elämä Jeesuksen seurassa ei ole täysin ongelmatonta ja stressitöntä. Elämään kuuluu iloja ja suruja. Kuitenkin uskallan vajaan kahdenkymmenen vuoden kokemuksella sanoa, että tämä tie kirkastuu kirkastumistansa.

Sydänpäiväkin on lähellä. Jeesuksen tuloon kaikki merkit viittaavat. Silloin alkaa ikuisuus Herran seurassa ja silloin saa myös nähdä Daavidin sekä kaikki Vanhan Testamentin pyhät. Mieti tarkasti, minkä asian haluat jäävän sinusta mieleen. Monet nyt tärkeät asiat menettävät merkityksensä.

Loppuun kerron erään norjalaisen saarnaajan puheesta kuulemani muistelman ihan aidosta elämästä. Tämä saarnaaja kertoi kasvattiäitinsä viimeisistä hetkistä. Äidillä oli jo kovia kipuja loppumetreillä, mutta niiden keskeltä hän sai vielä ohjeistettua rakasta lastansa. Ohje kuului näin: saarnaa Sanaa, ottivat ihmiset sen vastaan tai eivät. Tässä elämässä voi käydä hyvin tai huonosti, mutta Jeesus-nimi kestää viimeisillä hetkillä.

Tähän Jeesukseen haluan itsekin turvata.

 

Terv. Esko Kallioniemi