Apostolien tekojen luku 26 on erittäin vaikuttava. Siellä kuvataan Paavalin todistus uskostansa Jeesukseen, ja kuulijakunta oli mitä arvokkain. Paikalla kuulemassa olivat maaherra Festus, kuningas Agrippa (keisari nimitti Agrippan Juudean kuninkaaksi) sekä Bernike, kuninkaan sisar. Kuka meistä on nykyään päässyt kertomaan uskostansa ihan valtakunnan johtotason vaikuttajille?

Minusta on erittäin mielenkiintoista, mitä Paavali julisti tälle kolmikolle tilanteessa, jossa kuitenkin Paavalin elämä oli näiden kolmen käsissä. Paavali kertoi, miten kohtasi Jeesuksen Damaskon tiellä ja kuinka ei voinut olla tottelematta tätä taivaallista näkyä. Sanoman ydin on kirjoitettu luvun 26 jakeissa 22-23: ”Mutta Jumalan avulla, jota olen saanut tähän päivään asti, minä seison ja todistan sekä pienille että suurille, enkä puhu mitään muuta, kuin minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan, että nimittäin Kristuksen piti kärsimän ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle että pakanoille.”

Joskus tuntuu, että Jumalan Sanan julistuksesta tehdään turhan monimutkaista. Seurakunnille eri puolilla Paavali toki opetti ihan kädestä pitäen asioita aivan laidasta laitaan. Evankeliumin ydin on kuitenkin tässä; Kristus kuoli syntiemme tähden, mutta nousi ylös kuoleman voittajana! Kun tämä totuus saa vallata sisimmän, muut asiat saavat jäädä taka-alalle. Aikanaan eteen tulevat myös muut asiat Raamatusta, mutta tämä riittää sielun pelastukseen.

Muistetaan alkavana kesänä, että meillä on sanoma pelastuksesta Kristuksessa vietävänä tälle maailmalle! Eräälle ystävälleni annettiin ohjeeksi aikanaan kertoa aina oma uskoontulotodistus, se menee varmasti läpi kuulijakunnassa. Omaa kokemusta ei voita mikään teologinen hienous tai termeillä kikkailu.

Uskon vahvasti, että Jumala tahtoo herätellä uudestaan näkyä evankeliumin työstä seurakuntien keskellä. Kysy Herraa, Hänen voimaansa ja johdatusta omaan elämääsi.

Terv. Esko Kallioniemi